Askarteluja ja leipomuksia...

Laitetaanpas vielä vähän tänne kuvia askarteluista ja leipomuksista.

Tässä on minun oma syntymäpäiväkakku. Pohja on normaali täytekakkupohja ja täytteenä on hedelmätäyte ja mansikkatäyte. Namnam.. =D

Tämmöisen kortin askartelin pojan tarhakaverin 7-vuotis synttäreille. Pallotausta on lahjapaperia ja prinsessakuva on Lasten oma kirjakerho -kerholehdestä.

.

Tämä kortti meni 15-vuotiaalle pikkusiskolleni, joka on vannoutunut Belieber.. =)

Huhtikuussa syntyi minulle kummityttö ja tämä kortti meni hänelle sitten kastepäivänä. 

Kummitytön isosisko täytti 4-vuotta kesäkuun lopulla ja hän toivoi lahjaksi Hello Kitty peliä, joten kortti myötäilee samaa teemaa.. =)

Tässä vielä juhannuksen perinteinen mansikka kermakakku. Täytteenä on mansikoita, mansikkakermaa ja mansikkahilloa. =) Huomasin jälkikäteen, että leikkasin mansikkaviuhkoista kakun päällä kannat pois, vaikka ne olisi tuoneet väriä koristeisiin.. noh, mitäs pienistä. 

Tässä vielä viimeisin syntymäpäiväkortti. Kuva on vähän epäselvä, mutta valokuva on saajan itsensä ottama ja sen häneltä lainasin, annettakoon anteeksi. 

Tässäpäs kaikki nyt tältä kertaa. Seuraavaksi askarteluvuorossa taitaakin olla pikkusiskon rippikortti.. =) Leipomuksia on tiedossa sitten taas parin viikon päästä kun poika saa kasteessa nimen. Palaan asiaan silloin.

Täällä ollaan... =D

Pahoittelen heti aluksi, että tämä tulee olemaan piiiiiiiiitkä postaus.. =)

Hopsan, olenpas ollut vähän laiskana tämän blogin kanssa viime aikoina, mutta suonette sen anteeksi.. =D

Meillä on nyt sitten perhekoko ehtinyt kasvaa tässä välissä uudella miehen alulla ja sehän se tässä on työllistänyt ennen syntymää ja enemmän vielä sen jälkeen.. Mistäs sitä aloittaisi..
Kotia on  laitettu kuntoon ennen vauvan tuloa ja onnekseni olin säästänyt suurimman osan kaikista tavaroista ja vaatteista, joten ostettavaa ei tullut juurikaan. Tosin joitain tavaroita piti sitten pyydellä sukulaisilta takaisin, kun olin esim. serkulleni lainannut hänen lapselleen paljon juttuja. Mutta onneksi tilanne oli heillä semmoinen, että tavarat joutivat jo takaisin.

Mies oli kesälomalla toukokuun erinäisistä syistä, joilla ei sitten ollutkaan mitään merkitystä loppupeleissä, mutta hän oli sitten reipas ja teki meille uuden keittiön!! Tässä hieman päivitystä siitä urakasta..

Tästä lähdettiin liikkeelle. Kaapistot oli alkuperäiset 70-luvulta. Ovet on maalattu ja välitilalaatta sekä pöytälevy vaihdettu joskus aiemmin itse. 

Purkutyöt käynnissä..

Karulta näyttää..

Uutta tulille.. =)

Nyt tulee järkevämmin tuo pääty seinäkin, kun sekin saa täytettä.

Nuoresta se on vitsa väännettävä, vai miten se menikään. =)

Kokonaisuus alkaa hahmottua. 

Hellakin sai arvoisensa paikan. 

Ovia jouduttiin odottamaan viikko, joten otettiin jo aiemmin "avokeittiö" käyttöön. Siksi sekamelska. 

Valmista tuli! (paria pientä fixausta lukuunottamatta) Kaapistot on Keittiö jätistä, samoin kuin pöytälevy. Kaappien välitilassa on käytetty välitilalaminaattia, joka on Starkilta. 

Ei voi olla ku tyytyväinen lopputulokseen. Ilme muuttui heti raikkaammaksi ja järjestys järkevämmäksi. Miehestä tuli näköjään remonttimannekiini samalla kun oli näköjään joka toiseen kuvaan mahtunut... =)

Muutenkin kesälomat on lähtenyt pyörimään ja lapset on laskettu kesälaitumelle sekä koulusta, että eskarista. Olihan taas tunteellinen hetki kun tämä meidän väkkärä sai eskaritodistuksen.. *snift*

No sitten on tietenkin SE tapahtuma, mitä on odotettu viimeiset 9 kuukautta... =)

Koska vauva oli pienikokoinen, kävin seurannassa OYS:ssa useasti loppuajasta ja sovittiin synnytyksen käynnistäminen muutaman päivän etuajassa, jos ei lähde itsestään syntymään. Niin minä sitten menin 17.6. käymään ja käynnistäminen aloitettiin erinäisillä toimenpiteillä, joita en lähde tässä erittelemään.. ; -) Pääsin sitten takaisin kotiin ja tulin seuraavana aamuna sovitusti takaisin sairaalaan. Silloin käynnistystä jatkettiin ja aamulla klo 10.10 minut siirrettiin synnytys saliin ja kalvot puhkaistiin. Siitä 5 tuntia ja pieni pojanrääpäle oli maailmassa! Painoa tättärällä oli 2950 g ja pituutta 50 cm. Synnytys oli helppo ja nopea verrattuna edelliseen (kesti yli 11 tuntia) ja sekä minä että poika (ja jopa isä) voimme hyvin heti synnytyksen jälkeen. Kotiin pääsimme nopeasti, pojalla oli ikää peräti 42 tuntia! Tässä vielä hieman kuvatuksia tuolta reissulta.. =D

Tässä turvallisesti isän sylissä synnytys salissa. 

Voiko suloisempaa näkyä olla kun nukkuva vauva???

Tässä omassa sängyssä ja ikää 5 päivää. 

3 viikkoa vanha jässikkä.

 Tässäpäs tämä tällä kertaa.. olen minä ahkerasti koittanut askarrellakin, ja laitan sitten toisen postauksen, mihin laittelen nuo kortit ja muita juttuja.. Kiitos kärsivällisyydestä, yritän reipastua jatkossa tässä kirjoittelussa. 

Lauantain huumaa..

Eilen oli todellista lauantain huumaa.. Oli tunteiden vuoristorataa ja mukavaa yhdessäoloa...

Aamupäivästä völläiltiin ihan vaan kotona, mutta sitten lähdettiin lounaan jälkeen pojan kanssa hakemaan pappa kyytiin ja lähdettiin minun mummun 80-vuotis syntymäpäiville! Kyseessä on äidin äiti ja häntä harvoin näen, joten oli kiva nähdä pitkästä aikaa hänet, sekä koko äidin puolen suku kerralla. Saatiin vaihdettua hyvin kuulumisia parin tunnin vierailun aikana ja olihan siellä hyviä kakkuja tarjolla! NAM! Tässä teillekin kuva kortista, jonka mummulle tein.

80v kortti

Mummulta lähdettiin viemään pappa kotiin ja sitten käännettiin pojan kanssa nokka kohti Oulun Edeniä. Nyt vihdoinkin päästiin serkun ja hänen pojan kanssa käymään uimassa, kun viime viikolla lumityöt sotki suunnitelmat. Paikka oli muuttunut melko lailla niistä ajoista, kun olin siellä itse viimeksi käynyt ja jotenkin vissiin lapsuuden huumassa tuntunut paikan suuruus oli vähän kummaa, kun ei se nyt niin iso paikka sitten ollutkaan.. Vaan oli meillä silti hauskaa. Pojilla oli kivaa ja aallot aiheuttivat riemun kiljahduksia ainakin tässä meidän 6 vuotiaassa veijarissa (serkun poika on vasta 1,5 v). Pari tuntia maltettiin uiskennella ja sitten tuli nälkä, joten suunnattiin uinnin jälkeen ravintola Araan syömään. Ruoka maistui ja ruuan kruunasi iso annos jäätelöä pojan kanssa puoliksi. "Eksotiikkaa" iltaan toi Venäjältä tuttu Pakkasukko, joka kävi jakamassa lapsille karkkia. Loppuillasta vielä kun oltiin tekemässä lähtöä, niin poika kuuli jonkun sanovan jotain ilotulituksesta ja niinhän siellä paukkui mahtavat raketit kun päästiin ulos saakka. Oli kyllä upea ilotulitus ja samalla upea päätös TODELLA mukavalle illalle.

Nyt pitäisi laittaa lapset yöpuulle, jotta jaksavat aamulla tarhaan ja kouluun. Sitten pääsee itse viettämään siirrettyä karkkipäivää sohvan nurkkaan.. =) Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille lukijoille!

Joulun jälkeen on suursiivoustaaa...

Kyllä vaan, näin Kari Tapiota mukaillen, meillä ruukataan siivota vanhan vuoden pölyt ja joulukrääsät pois ennen kun uusi vuosi otetaan vastaan. Eilen se päivä sitten koitti näin lauantain kunniaksi ja aamusta asti on mamma häärännyt luutun kanssa. Vaan saimpas siivottua. Lista oli aika pitkä, mutta kaikki tuli tehtyä.. Tässä minun eilinen tehtävälista:

1. Joulukuusi pois 

2. Joulukoristeet pois

3. Uunin pesu

4. Jääkaapin siirto ja taustan imurointi

5. Uunin siirto ja sivujen ja taustan siivous

6. Tiskaus

7. Imurointi

8. Pyykin pesua ja kuivien viikkaus kaappiin

9. Lattioiden luutuaminen

10. Pölyjen pyyhintä

11. Vessojen pesu

12. Kissanhiekkalaatikoiden pesu

13. Sänkyjen petaus ja yleistä tavaroiden järjestelyä paikoilleen. 

Tekemistä piisas, mutta tulipahan siistiä. Vielä joku päivä ois tarkotus siivota keittiön laatikot, kun näyttivät olevan vähän sotkuiset ja tuuletusventtiilit pitäs taas siistiä, mutta siinäpäs ne sitten onki. Petivaatteet vaihdon just jouluksi niin ne sai nyt kelvata. 

Yksi syy myös oli vielä tähän minun joulun purkuun.. nimittäin se, että sain syyn ottaa joululiinan pois meidän joululahjaksi ostamaltamme pöydältä. Tässä se ihanuus vielä kaikkien ihailtavaksi. On se vaan hieno.. =) Tosin kuva ei ole kovin kummonen edelleenkään näiden minun kameroiden huonon laadun vuoksi.. =(

Tälle päivälle oli suunnitelmissa lähteä serkun, hänen pojan ja minun nuoremman pojan kanssa Oulun Edeniin vähän uimaan trooppisiin maisemiin näin 20 vuoden tauon jälkeen. Mutta luontoäiti päätti vissiin toisin ja isäntä ja serkkutyttö joutuivat lunta pukkaamaan, joten enpäs tiedäkään ehditäänkö tänään mihinkään. Harmittaa kyllä kovasti, kun olin jo ihan ehtinyt asennoitua siihen, että pääsee uimaan, kun on ollut yli viikon tauko. Onneksi en ehtinyt pojalle kertoa asiasta, niin ei pety niin kovasti. Toinen odottaa koko ajan, että me lähdetään puistoon, kun se on ollut se meidän yhteinen juttu serkun kanssa tänä syksynä. No ei päästy nyt kyllä sinnekään. Toinen poika yskii siihen malliin, että en viitsi häntä viedä tuonne ulos, niin ei sairastu pahemmin. No jos ei tänään onnistu, niin sitten jonain toisena päivänä. 

Toinenkin suunnitelma meni uusiksi, kun oli tarkoitus käydä papan luona päiväkahvilla, mutta sitten muistin yhtäkkiä, että minulla on tänään ruokana Karjalanpaisia ja se ottaa 3 tuntia uunissa niin ei sitten lähdetty papallekaan kun piti ruveta laittaan ruokaa.. No tuoksu on jo aika kiva ja hyvää ruokaa jaksaa aina odottaa. Jospa ottais tänään vähän renommin eilisen rehkimisen jälkeen. Huomenna tulee pojan tarhakaveri meille leikkimään ja taas on vilinää ja vilskettä ihan riittämiin.. Joten sohvan nurkkaan marssii hän ja toivottaa jo valmiiksi kaikille lukijoille hyvää uutta vuotta 2013!

Hyvää joulun jälkeistä aikaa.. =)

Hei taas, niin se vain joulu sitten meni ja seuraavaksi odotetaan uutta vuotta..
Joulu meni rattoisissa merkeissä meidän perheen osalta. Tosin pitihän se yksi katastrofi olla tällekin joululle ja sen tarjosi sitten vaihteeksi kinkku.. Me kun ostettiin aiemmin jo suunnaton 12 kg kinkku pakkaseen ja sitä sitten yötä myöten paisteltiin, että saataisiin aattona aamupalalle kinkkua. No saatin kyllä, mutta tuli vähän ylikypsää ja melkoinen sotku. Minä laitoin kinkun uuniin klo 22.00 ja yleensä se "tunti/kilo" on pitänyt aika hyvin kutinsa. No laitoin yöllä kellon soimaan, että käyn katsomassa tilannetta ja tyhjentämässä peltiä niin pellillä ei ollutkaan mitään... Minähän sitten ajattelin, että ne on kaikki vielä jotenkin pysynyt siellä pussissa, kun heilutin sitä kinkkua niin rupesi nesteet lorisemaan. Laitoin pellin paremmin alle ja menin takaisin nukkumaan. Lämpomittari näytti silloin 67 astetta.
No poika herätti minut seuraavan kerran klo 8 ja menin taas katsomaan kinkkua ja joo'o, olisi saanut vähän tiheämminkin käydä. Nytpäs olikin meinaa mittari jo 87 astetta ja pelti tulvi nestettä. Todellakin tulvi, meinaa uunin pohja oli täynnä rasvaa ja vielä siellä alla olevassa peltilaatikossakin se muovinen "kaatoallas" oli täynnä ja osa oli vielä toisellakin pellillä siellä laatikossa.. =) Mutta kinkusta tuli HYVÄÄÄÄ! Ennen on tehty ohjeen mukaan ja otettu 74 asteessa pois, mutta nyt tuli maittavaa vaikka olikin ylikypsää.
Tänään olen sitten tyhjentänyt pellit rasvoista maitopurkkiin pakastumaan parvekkeelle ja pessyt ne pellit, mutta uuninpesuainekaan ei halunnut purra siihen pohjalle palaneeseen nesteeseen.. Saa nähdä kauanko menee, että saan sen puhtaaksi..  No pitäähän sitä jotain tekemistä olla viikonlopuksi..=)

Muuten joulu meni ihan mukavasti ja rennosti. Aattona pukki oli käynyt jo yöllä ja aamupalan jälkeen avattiinkin jo lahjoja. Lounaan jälkeen käytiin päiväkahvilla minun papan (lasten isopapan) luona ja sen jälkeen vietiin haudoille kynttilöitä. Illalla odotti sitten jouluateria kotona. Joulupäivänä olikin sitten vierailua kyllikseen, kun käytiin ensin appiukon luona lounaalla ja sieltä minun vanhempien luokse kahville. Illalla olikin ihana rauhoittua sitten kotiin. Tapaninpäivänä totesin, että jouluruokaa on vielä paljonkin jäljellä ja päätin soittaa anopin ja hänen siskonsa meille päivälliselle ja niin syötiin loputkin jouluruuat (paitsi kinkku) ja hyvää oli kun seurassa sai syödä omassa kotona. Tietää ainakin mitä saa ja, että ruoka riittää kaikille kun itse tekee.. Nimim. perunat loppui appilassa kesken vaikka siellä on kaksi kokkia hääräämässä =/...

Nyt sitten on palattu jo normaaliin arkeen ja tänään piti käydä töissäkin.. Ainut ero normaaliin aamuun oli, että koulut kun oli kiinni, niin piti poika viedä tilapäishoitoon eri paikkaan ja minulla oli lappu, jossa oli vain osoite. No osoite löytyi, mutta siellä olikin useampi rakennus ja ensimmäisestä ohjattiin toiseen ja siellä taas oli kaikki ovet kiinni ja valtava tuulikaappi, joten vaikka koputtelin, ei kukaan kuullut. Myöhästyin töistä 15 min, kun piti odotella, että tulee joku joka kertoo mihin mennä.. No osaanpahan huomenna kun pitää hoitaa molemmat pojat aamulla, kun mies lähtee töihin jo klo 04.00.

No jospa sitä lähtis laittaan lapsille iltapalaa niin jaksetaan nousta aikaisin huomenna. Minä teenkin huomenna kaksi työvuoroa, joten ei tarvitse miettiä mitä teen huomenna. Saanpahan sitten olla lasten kanssa maanantain kotona.

Laitan tähän vähän tätä minun joulukorttisavottaa, kun lupasin aikaisemmin ja nyt asianosaiset ovat omansa jo (toivottavasti) saaneet.. =) Kortit ovan pitkiä ja niissä on pilvipaperia tuossa valkoisena alla ja sen päällä erilaisia joululaulunsanoja tulostettu normaalille tulostuspaperille. Vähän lumihiutaleita ja toivotus-tarroja sekä sydämiä. Valitettavasti kameran huonon laadun vuoksi en saanut järkevän näköistä kuvaa yksittäin kortista, joten tässä nyt tämmöinen vähän ylimalkainen kuva isommasta rykelmästä.

Joulukortit 2012

Lauantai-iltaa...

Hyvää lauantai-iltaa kaikki ihanat lukijat! Tänään onkin ollut tunteikas aamu (johtunee varmaan tästä tilasta), kun menimme esikoisen ensimmäiseen koulun joulujuhlaan. Kerrottakoon varalta, että esikoinen on siis erityislapsi ja koko juhla oli yhteensä 3 erityiskoulun yhteinen. Ja minkälainen juhla se olikaan! En ole koskaan ollut joulujuhlassa, jossa näkee, että siihen on panostettu noin 130 % ja kun tietää, että sekä ohjaajille, että esiintyjille tehtävä on moninkertainen terveisiin verrattuna.
No alku meni ihan hyvin ja innolla kuunneltiin tarinaa, johon kaikki esitykset sitten pohjautuivat. Sieltä kuului siis luettuna jouluinen satu, ja esitykset kertoivat aina välissä jostain tietystä tapahtumasta siitä sadusta. Välillä laulettiin yhteislauluna Toivotus hyvän joulun ja sitten taas jatkettiin. Siihen asti sujui kohtalaisen hyvin, kun tuli se viimeinen esitys, jossa meidän pieni oli mukana heilumassa "revontulien loimussa". Kerkesin vilaukselta nähdä pojan siellä muiden seassa (olen aika lyhyt joten näkyvyys on yleensä melko heikkoa näissä tilanteissa), ja se riitti. Sen jälkeen sai purra hammasta ja räpytellä ja puhallella ja vaikka mitä, jotta näkee loppuesityksestä edes jotain... Herkille se vetää.. =)

Muutenkin olen nyt huomannut, että tämä joulun aika, itsenäisyyspäivä ja muut juhlat, joissa vähänkin on jotain semmoista mikä herkistää, niin se herkistää nykyään ihan isolla H-kirjaimella. Esimerkiksi itsenäisyyspäivän korvilla käytiin kaupassa ja siellä oli sitten Veteraaniliiton mies seisomassa käytävällä ja kauppasi lehteä. No jo siinä kun mentiin ohi hänestä kauppaan, minä nieleskelin itkua. Eihän se auttanut kun isännältä kysyä, että "Onko sulla käteistä?" ja kaupasta lähtiessä oli tarkoitus käydä ostamassa papalta lehti. No eihän siitä sitten mitään tullut kun heti kun pappa tuli näkyviin, niin minulla oli kyyneleet silmissä. Annoin sitten rahan pojalle ja sanoin, että käy ostamassa papalta lehti. No siinä se vaikeuksia vasta olikin kun oma pieni 6 v poika menee ostamaan sotaveteraanilta lehteä. Voi hyvän tähden, että oli taas mammalla itkussa pitelemistä kun paappa toivotti hyvää itsenäisyyspäivää ja poika sanoin "kiitos samoin". Huhhuh =)

Mutta vähän iloisempiin asioihin.. Taas on joulu ovella ja koristelut ja muut hömpötykset alkavat olla jo valmiina.. Joulukortteja tuli askarreltua 35 kappaletta. Laitan jonkinlaista kuvaa niistä myöhemmin, mutta ei vielä paljasteta saajille, mitä niistä tuli. =) Tontut hyppivät meidän seinillä ja verhot saivat punaisen sävyn ikkunassa. Tänään kävi sitten kaveri tyttöjensä kanssa kylässä kun heidän isi on töissä ja meidän isi on työpaikan pikkujouluissa niin vietettiin sitten päivää yhdessä. Siinä sitten keksin, että koska poika on kovasti vaatinut jo noin 2 - 3 viikkoa joulukuusta, että nythän meillä on koristeliojoita niin laitoin sitten kuusen pystyyn. Minä laitoin valot ja nauhat ja lapset saivat koristella muut jutut siihen sitten. Ja lopuksi kun oltiin äitien kanssa teepöydässä niin olohuoneesta kuului kun meidän poikanen lauloi "joulupuu on rakennettu... " =)  on ne ihania...

Nyt meillä isi soitti, että se joutais kotiin sieltä pikkujouluista niin lähdetään poikien kanssa ilta-ajelulle ja sitten iltatouhut ja nukkumaan. Moikka..

Joulupuu on rakennettu... =)

Täällä taas...

Taas on hetki vierähtänyt siitä kun olen viimeksi täällä ehtinyt käymään.. Pahoitteluni.. Yritän reipastua.. =)

Kaikenlaista on taas tapahtunut ja paljon on vielä tapahtumassa. Päällimmäisenä kai ne on nyt nämä jouluhömpötykset tässä kiirettä asettamassa. Lisäksi tuo 5 viikkoa kestänyt flunssa vähän on hidastanut menoa.. En ole kahteen tai kolmeen viikkoon päässyt edes liikkumaan kun on pitänyt sairastaa.. Jospa se nyt helpottaisi..

No päivitellään vähän kuulumisia näiden reilun kahden kuukauden ajalta. Eli.. Aloitin oikein tehokuurin liikunnassa, jotta tämä figuuri tästä vähän normalisoituisi. Kiloja kun on kertynyt ja raskauksista jäänyt vaikka viimeisestä synnytyksestä onkin jo kulunut 6 vuotta.. =( *blush* Miten niin olen laiskotellut? No nyt sitten aloin käydä anopin ja hänen siskon kanssa 2 kertaa viikossa vesijuoksemassa aina 30 minuuttia kerrallaan. Ja onhan se ihanaa!! Suosittelen kyllä ehdottomasti kaikille. Ja minä kun olen viimeiset 10 vuotta sanonut, että "minähän en ui!" niin tässä se nyt nähdään.. no minähän juoksen enkä ui.. =)
Toinen merkittävä asia (ainakin taloudellisesti) urheilussa oli se, että tein sopimuksen myös Ladyslimille. Onhan se hintava, mutta lupaavat kovia tuloksia niin pitihän se kokeilla kun kahdelta suunnalta sinne houkutellaan.. Sielläkin pitäisi käydä 2 kertaa viikossa, jotta tuloksia syntyisi, mutta kuten tuossa tuli sanottua, niin heti muuttui ääni kellossa, kun tämä lentsu on pitänyt minut nyt pois tuoltakin. Olen saanut käytyä 3 kertaa.. =/ No vielä ehtii. Otin heti kerralla 45 käynnin sarjan joka maksaa PALJON, mutta tarkoitus oli, että kun se loppuu huhtikuussa 2013, niin on isännälle synttärilahjaksi hoikka rouva.. =D Kaikkihan ei tietenkään mene niinkuin suunnittelee....

No minun hieno suunnitelmani hoikasta rouvasta sai päätöksen heti alkuunsa. Samoin minun pitkään haaveena ollut magneettikuva polvesta piti jättää taas tauolle, kun meille ilmoitti tulostaan pienen pieni juhannusvauva.. =) Eli slimillä ei voi tehdä kaikkea raskaana ollessa ja sopimusta piti siis muuttaa. Hoikan rouvan sijasta isäntä saa syntymäpäivälahjaksi turpean ja mahan kohdalta hyvinkin pyöreän vaimon..  melkein sama asia.. No en valita.. Ainoastaan kummastelen, että vaikka tässä jouduttiin odottamaan suhteellisen pitkä tovi (edellisiin verrattuna) niin toki tulokas ilmoitti olemassa olostaan heti, kun se EI olisi ehkä sitten ollut se paras hetki. Eli en ehdi valmistua koulusta, suunnittelin hoikistuvani, magneettkuvausaika oli varattu jo jne. No olen silti onnellinen kolmannen lapsen odottaja! Viikkoja on nyt takana 12+2 ja tänään on UÄ:ssä nähty hyvin vilkas ja pomppiva vauvan alku, jolla mittaa oli päästä pyllyyn huimat 5,8 cm. VAU!

Tämmöistä tällä kertaa.
Tämä lähtis nyt hakemaan noita kahta "isoveljeä" kotiin ja sitten piiiiitkästä aikaa illalla juoksemaan!

Palataan ja ihanaa joulun odotusta kaikille lukijoille jos en ehdi tässä nyt kävästä taas ihan heti... =)